Leikki: Lankinen valitsi juuri oikean lappalaiskepin, johon Eppu iski hampaansa kuin sika limppuun. Omaan tapaansa intohimoisesti, mutta hieman löysällä otteella Eppu leikki. Taistelumurinatkin Lankinen sai aikaiseksi. Lopuksi Eppu tepasteli kepin kanssa voittoisa ilme naamallaan. ;)

Kelkka: Heti kelkan lähdettyä liikkelle, Eppu valpastui ja asettui eteeni. Jo aika aikaisin se alkoi haukkumaan rajusti häntä heiluen. Meinasin purskahtaa nauruun, Eppu kun ei ikinä oikeastaan hauku millekään. Haukkua se jatkoi, kunnes kelkka-hirvitys oli sen mielestä liian lähellä. Eppu tempasi kerran taakse, muttei rimpuillut remmin loppuessa vaan jäi sinne katsomaan. Heti kun kelkka pysähtyi, Eppu tepasteli katsomaan sitä kiertäen kuitenkin varmuudeksi takaani. Kun kävimme pakollisen kierroksen kauempana tullen sitten kelkan ohi uudestaan, Eppu ei noteerannut kelkkaa enää millään tavalla.

Hyökkäys: Kävelimme eteenpäin, ja toisen tuomarin hyökätessä piilon takaa kimppuumme keppi kädessä huutaen, pysähdyimme ohjeiden mukaisesti. Eppu oli heti edessäni remmin mitan päässä ja alkoi hyvin pian haukkumaan aika uhmakkaasti. Se pysyi koko ajan edessäni ja tuomarin tullessa lähemmäs alkoi hyppiä tuomaria kohti. Tuomarin ollessa kosketus etäisyydellä, Eppu otti ja hyppäsi tuomaria vasten ottaen sen takin helman suuhunsa. Tuomari heitti kepin pois ja Eppu päästi irti ennen kuin edes ehti repäistäkään. Heti Eppu laskeutui alas ja jäi katsomaan minuun kuin kysyen: "Mitä ihmettä tänään oikein touhutaan?". Tuomari otti Epun, joka kiltisti muitta mutkitta tepasteli tuomarin mukaan. Kutsuessani sitä luokse, Eppu pinkoi lujaa luokseni, niin kuin kiltin pojan pitääkin.

Kuja ja tynnyri: Kävelimme ylös vedettävää pressua kohti. Pressu lennähti ylös juuri Epun nenän edestä. Eppu pelästyi ja taisi päästää muutaman haukunkin, nyt kun oli makuun päässyt. Se olisi halunnut heti mennä katsomaan pressua, mutta ohjeiden mukaisesti käännyimme pois päin. Takaisin tullessa Eppu meni uteliaana katsomaan edelläni pressua. Tynnyrin rynnistäessä takaa päällemme Eppu ensin pelästyi, sitten vielä tynnyrin liikkuessa se kääntyi katsomaan ja väisti suht laiskasti loppuun. Taas se halusi heti mennä katsomaan mikä sen oli pelästyttänyt:"Ai, tynnyri".

Pimeä huone: Annoin Epun tuomarille ja juoksin huoneeseen huutaen Eppua ja Eppu jäi haukkuen taakse. Se taisi luulla, että kyseessä oli tottiksen pentuluoksetulo, jonka alkukaava menee juuri näin. Ovi laitettiin kiinni ja menin sokkelon taaimmaiseen nurkkaan istumaan. Hetken päästä Eppu ja tuomari tulivat sisään ja Eppu pääsi irti. Se taisi lähteä liikkelle heti, sillä se katosi tuomarilta hetkeksi. Sitten Eppu törmäsi väliseinään eikä enää sen jälkeen olisi tahtonut liikkua eteenpäin. Aika lailla saatiin huokutella ennen kuin se löysi minut. Iloisena hyppäsi hiekkainen, märkä koira syliin ja nuoli naamaani. "Huh! Löysinpäs mamman..."

Yksin jääminen ja uhka: Jätin Epun kettinkiin kiinni ja lähdin kulman taakse. Toinen tuomareista hyökkäsi taas huutaen ja kepillä huitoen piilon takaa Epun kimppuun. Aluksi Eppu vain katsoi. Sitten se kommentoi hyvin äänekkäästi, mutta hiljeni tuomarin ollessa suht lähellä. Kun tuomari tuli Epun ylle uhaten lyödä, Eppu meni kyykkyyn:"Hui!". Tuomari lähti pois ja Eppu jäi rauhassa odottelemaan minua. Ja kyllä se olikin ratketa riemusta, kun tulin "pelastamaan" sen!

Laukaukset: Menimme osoitettuun paikkaan, jossa Eppu otti heti paikan edessäni ja alkoi tuijottamaan: "Olisko jo palkan paikka??". Ensimmäinen laukaus - Eppu kääntää pään. Meidät pyydetään tulemaan pari askelta eteen, mutta Eppu ottaa sinnikkäästi kompassin neulan lailla paikan edestäni. Taas se tillittää ja laukauksen kuultuaan kääntää päänsä. Siis laukausvarma. :)